Karkkipuku

Terveisiä talosta, jossa on vauva. Joka on suloinen ja juuri parantunut yli viikon kestäneestä Rs-viruksesta. Ennen sairastelua, oikeastaan aika kauan sitten, korjasin tällaisen vanhan joustofroteepuvun vaihtamalla siihen sopivan vetoketjun. Kyllä kannatti!

Tämä puku on tainnut olla minulla itsellä vauvana. Äitini muistelee, että se on saatu toisesta mummolasta isollesiskolle 70-luvulla vauvalahjaksi. Se kerkesi olla meillä siskoksilla ja meidän Kalle-nukellamme ja vielä jatkaa elämää! Pesumerkissä lukee  himmeästi Crepe-Cotton.

Ratkominen vei minuutin. Vetoketjun ostaminen vei minuutin. Nuppineulaaminen vei viisi minuuttia. Ompeleminen kymmenen minuuttia. Miten se silti tössötti niin kauan tekemättömänä. Elämän suuria mysteerejä nämä.

Blogissa on ollut rauhallisempaa ja te varmaan ymmärrätte syyn: meillä molemmilla on nyt se vaihe, että vauva-aika alkaa tuntua yöunissa ja hartioissa. Meillä on kuitenkin jo luonnosvaiheessakin teille suunniteltuna mukavia postauksia. Työn alla on myös useampi vähän erilaisempi käsityöprojekti. Niistä saatte kuulla pian, kunhan saamme ne ensin viimeisteltyä! :)

P.s. Meidän neiti harjoittelee nyt kääntymistä, jokeltelee suloisesti ja päristelee. Hän tarttuu joka paikkaan ja vie kaiken suuhun. Sätkii ja potkii ja heittää herkästi hymyn. On uusien temppujen aika.