Joka kuuntelee ompelijoiden hehkutuksia Eurokankaan palalaareista, ei voi lopulta enää vastustaa kiusausta, vaan kipsuttelee itsekin penkomaan. Tällaisen pinkki-valkoraitaisen trikoon poimin matkaani ja näin sen heti silmissäni lepakkopaitana. Kyselin samalla myyjältä, että mitä nämä palalaarikankaat oikein ovat. Ne tulevat kuulemma ihan erikseen kauppaan, joten ne eivät ole pelkkiä Eurokankaan pakanloppuja. Sieltä voi siis tosiaan etsiä aarteita.
Isotsiskot saivat samanlaiset paitulit kesäisten leggareiden kavereiksi. Pienemmän paidan tein ensin ja siinä ehkä mittasuhteet ovat vähän hassut. Isomman paituliin olen enemmän tyytyväinen. Raidat olivat luonnostaan niin vinot, etten edes yrittänyt saada tästä särmää. Se ei minusta haittaa tällaisessa mallissa. Piirtelin paidat suoraan kankaalle niin, että käytin apuna lasten t-paitaa, ettei tule liian pieni. Olkapäät ovat kaarevat ja kädentiet suorat. Isommalla tytöllä on jalassaan jo aiemmin Metsolan kankaasta tehdyt siksakleggarit, pikkusiskon mustat leggarit ovat varmaan Lindexiltä.
Tämä talvinen sydänvelourmekko oli kauan tekeillä. Pikkusiskolle olinkin jo aiemmin tehnyt tunikan samasta kankaasta, joten nyt ajattelin testata pitempää talvimekkoa. Pinkki resori valittiin taannoin ompeluporukan tuella piristämään värimaailmaa. Mekon kankaat on ostettu Ottobrelta. Tämä kuosi on yksi lemppareistani. <3 Mitähän tekisin tästä yksivuotiaalle?
Mekon kaveriksi sopivat sukkahousut tai sitten taas legginssit. Tässä kuvassa vanhemmalla on palmikkoleggarit ja nuoremmalla siksak-leggarit. Molemmat kankaat OB:lta. Kannatti uskaltaa tehdä vähän pitempi mekko. Se on ihanan lämmin näin talvisaikaan.
Ei meillä aina samistella. Yritän vain yleensä kuluttaa kankaat kerralla loppuun, etteivät ne jää nurkkiin pyörimään. Nuorimmainen näyttää viihtyvän ihan kaupan mekossa. :)
Rentouttavaa viikonvaihdetta!
Pian saatte kuulla meidän viimeisimmästä viurahduksesta. ;)
